Kirjoituksia

Aina sama vastaus


17.11.2026

Menen kauneimpaan paikkaan, minne juuri nyt tässä hetkessä on mahdollista mennä.


Sateinen ilma, harmaa taivas, mutta metsä on vihreä. Sammal on kostea, puiden suojassa ei sada.

Kosketan puun runkoa ja kysyn, taas.

Mänty seisoo juurillaan, se on kasvanut vuosi vuodelta vahvemmaksi ja voimakkaammaksi.

Paikallaan se saa juuri sitä mitä se tarvitsee ja tehden juuri sitä, mitä se on tullut tänne tekemään ja antaen juuri sitä, mitä on tullut tänne antamaan, juuri niissä olosuhteissa kun on tarkoitettu.

Ja mänty vastaa aina saman vastauksen: kysy itseltäsi.

Minä vain unohdan sen joka kerta.

*

Kun ensi kertaa lähdin tietoisesti etsimään vastausta, olin juuri tullut äidiksi.

Oli kuin minut olisi laitettu minulle tuntemattomaan peliin, pelilaudalle, jonka säännöt olivat muutettu. Säännöt, jotka eivät tuntuneet oikeilta eivätkä omilta.

Oikeat säännöt olivat kyllä minussa jossain, mutta en muistanut niitä.

Mutta jokin minussa tiesi, miten pelilaudalla tulisi toimia, ja se jokin minussa alkoi ohjaamaan minua.

Kutsui kuuntelemaan. Välillä se oli etäinen tunne, kuin häivähdys, välillä voimakas tieto siitä, miten toimia tai mitä ei ainakaan tule tehdä.

Välillä opastus annettiin niitä kohti, jotka saman reitin olivat minua aiemmin jo menneet, omilla tavoillaan omilla matkoillaan.

Yhä useammin lähdin etsimään sitä, kuulostelemaan, mikä se oli, mikä minua kutsui.

Lähdin liikkumaan pelilaudalla kuin usvassa, kuitenkin tietäen suunnan. 

*

Ymmärrän, että aloin etsimään yhteyttä siihen johonkin aitoon, siihen, mikä kerran oli kadotettu.

Ja kirjoitin, kirjoitin, kirjoitin. Yhä vain kirjoitan.

Ja joka päivä löydän itseni kysymästä kysymyksen, jonka vastauksen jo tiedän.

*

Millainen on sinun kaunein paikkasi minne tänään voit mennä?




Paluu yhteyteen


16.11.2026

Mitä jos kirjoitan puiden ja metsän tärkeydestä, mutta sen tiedon välittämiseksi ja säilyttämiseksi pitää ensin kaataa ne puut ja metsä, joista kirjoitan?

Mitä jos kirjoitan luonnollisen elinympäristön tärkeydestä ja sen ihmeellisestä tarkoituksenomaisuudesta, mutta sen tiedon välittämiseksi ja säilyttämiseksi pitää ensin hävittää se ympäristö ja olosuhteet, joissa ihminen ja eläimet voivat elää?

Mitä jos kirjoitan yhteydestä ja tiedosta, jonka voi löytää luonnosta, mutta sen tiedon välittämiseksi ja säilyttämiseksi luonnon pitää ensin kadota?

*

Menen vanhimman puun luo jonka löydän, laitan käteni sen pinnalle, ja mietin, miten monta syksyä se on nähnyt, miten monta lehteä se on tiputtanut, miten monta uutta valoa ja kevättä se on nähnyt.

Siinä on samanaikaisesti nuoruus ja vanhuus, huominen ja eilinen, syntymä ja kuolema, maa ja taivas, siinä on maa ja vesi, tuli ja ilma. Siinä on elämän ikuisesti uutta luova energioiden tanssi.

Kysyn, mitä tehdä.

Se vastaa, kysy itseltäsi, tiedät vastauksen. Katso ympärillesi, tiedät vastauksen.

Niin kuin niin moni muukin vastauksen löytänyt ja meitä matkalla opastanut sanoo, kysy itseltäsi.


Oletko löytänyt vastauksen omaan kysymykseesi?

Kirjoita minulle

taru@energiakeskuskudelma.fi