Kadonneiden elementtien jäljillä
Kuin vaivihkaan maailman peruselementit, sen alkuperäiset rakennusaineet ovat vähentyneet yksi toisensa jälkeen ympärillä olevasta rakennetusta maailmasta.
Paljon toki riipuu siitä, millaisessa ympäristössä aikaansa viettää ja miten paljon asiaan voi itse vaikuttaa, mutta yleisesti yhteiskunnan tasolla näin on tapahtunut, joissakin paikoissa jopa hyvinkin paljon.
Elementit ovat tietysti maailmassamme yhä olemassa kaikkialla, kuten tuli, joka vain odottaa syttymistään, mutta ne eivät ole niin läsnä; esimerkiksi valo ja lämpö ovat paikoin keinotekoisia. Myös ilma voi olla koneellista, vesi taas kauan sitten elämänvoimansa kadottanutta muoviputkien ja -suuttimien läpi tullutta ja rakennusmateriaalit osin kauana aidoista maan luonnollisista aineksista.
Aitojen elementtien puute voi todella tuntua kehollisena kokemuksena, yhteyden puuttumisena. Me ihmiset tarvitsemme fyysisen yhteyden Maaplaneettaan, sen elementteihin ja sen "ainesosiin".
*
Näin syksyn tullen, Auringon valon ja tuli-elementin taas vähetessä nousee tarve tasapainottaa tilannetta.
Toisaalta, vähentynyt auringonvalo ohjaakin meitä rauhoittumaan ja hidastamaan tahtia, keskittämään toimintaa valoisaan aikaan, ja lisäämään rauhoittavaa pehmeää valoa iltoihin.
Tarjottujen valonlähteiden, valaisimien, kynttilöiden ja katuvalojen muuttuminen osin keinotekoisiksi aiheuttaa sen, että elämästämme puuttuu aidon tulen olemus. Valosta on tullut ikään kuin sieluton, eikä keinotekoinen valo kosketa eikä saavuta meitä.
Mutta, valaistuksessa, kodin lämmityksessä, ruoanlaitossa, peseytymisessä ja puhdistamisessa aidon tulen palauttamista voi tehdä eri keinoin, esimerkiksi aidoin kynttilöin ja lyhdyin, sekä takan ja erilaisten tulisijojen avulla. Ruoanlaitossa mahdollisuudet aidon tulen käyttöön ovatkin moninaisia. Kodin rakenteelliset ratkaisut määrittävät tässä kohdin tietysti paljon, mutta niihinkin on mahdollista vaikuttaa. Sisälle voi jälkikäteenkin rakentaa tulisijoja, jotka mahdollistavat tulella lämmittämisen ja ruoanvalmistuksen, ja pihalle voi tehdä erilaisia tulisijarakennelmia. Kaasulieden avulla ruoanlaittoon taas saadaan pieneenkin tilaan nopea energianlähde ja aidon tulen värähtely.
Saunat ja erityisesti entisaikojen kylpylät ovat olleet perinteinen paikka puhdistua tulen avulla monella tavalla ja tasolla.
*
Tuli itsessään, kaikessa yksinkertaisuudessaan että moninaisuudessaan kuvaa luomakuntamme nerokkuutta: se on kaikkialla ja aina saatavissa, ilman minkäänlaista kustannusta. Tarvitaan vain se, mikä palaa ja missä tuli voi ilmetä.
Tulen puhdistava ja elämää ylläpitävä voima on aina tiedetty, ja valon ja lämmön lisäksi se tuo kaikkeuden energiaa ja värähtelyä.
Olympiatulen, tulen, joka on sytytetty auringon avulla sen antiikin alkuajoista asti, sammuttaminen ja vaihtaminen keinotekoiseen "ympäristöarvoista johtuen" vuonna 2024, viestii samaa viestiä kuin hehkulamppujen kohtalo. Ne osoittavat selkeästi, sekä energeettisellä että materisella kuin myös symbolisella tasolla sen, mistä asioista rakennetun nyky-yhteiskunnan tasolla todellisuudessa onkaan kyse. Se tarina on täysin päinvastainen luonnon kertoman kanssa.
*
Palatkoon siis aito tuli elämäämme ja jatkakoon se havahduttamistamme unesta, siitä ikiunesta, johon me olimme vaipumassa.
Syksy onkin hyvää aikaa keskittyä kadonneiden elementtien ja yhteyden palauttamiseen, maailmamme tarkoituksenomaisuuden ja totuuden ilmentämiseen arkisessa elämässä.
Lämpimin terveisin,
Taru
Lue myös artikkelikirjoitus:
Vinkki: Mehiläisvahakynttilät
Yksi hauska tapa tuoda aitoa tulta ja luontoyhteyttä pimeneviin iltoihin on mehiläisvahakynttilöiden valmistaminen. Se on helppoa ja rauhoittavaa puuhaa, jota voi tehdä lastenkin kanssa:
yksinkertasimmillaan valmis mehiläisvahalevy kääritään puuvillalangan ympärille.
Mehiläisten valmistamasta mehiläisvahasta, puuvillalangasta ja tulen liekistä muodostuu luonnon ja ihmisen yhdessä luoma taidonnäyte. Kudelmaa parhaimmillaan.
